Hong Kong, tuo "tuoksuva satama" - loma osa miljoona

Niin siinä taas sitten kävi, lomalle koulusta lapset ajoivat. Tällä kertaa edessä olisi kaksi viikkoa yhdistettyä pääsiäislomaa ja Kmeriläisen uuden vuoden juhlintaa. Hyppäsimme koneeseen ja surautimme kaksi ja puoli tuntia kohti Hongkongia sukuloimaan.

Viime kerrastani on kulunut jo muutamia vuosia. Pojat ovat onneksi sukuloineet Elsun kanssa siellä hieman useammin. Omat matkani ovat ajoittuneet aina kiinalaisen uuden vuoden tienoille. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun pääsin tämän suurkaupungin sykettä mittailemaan kesän korvalla. Periaatteessa ilman suhteen en huomannut paljoakaan eroa eli kalsa oli ja sateli kuten aina honkkarireissuillani. Lienen pahanilmanlintu sen suhteen (tosin se ei toimi Cambodzassa,).

Minariminarin luokan maskotti iskettiin tällä lomalla meidän matkalaukkuumme eli matkaseurueeseemme liittyi sammakko, josta oli tarkoitus ottaa kuvia reissulla.

Hongkong on kokonsa puolesta entisellään huomasin, kaikki on korkeaa niin vuoret kuin talot. Isovanhemmat ovat vanhentuneet, mutta yhä näyttävät ikävuosiaan nuoremmilta. Pelkään, että kohta itse menen kurttuisuudessa heidän editseen vaikka vuosia plakkarrissa on minulla huomattavasti vähemmän.

Yllättävin huomio liittyi ihmisten olemukseen. Aikaisemmin tunsin itseni aina suunnattomaksi (toki yhä tunnen niin pienen pienissä asunnoissa) jättiläiseksi. Muistan nähneeni aikaisemmilla matkoillani tasan yhden ison (levyssuunnassa) ihmisen, joka ei ollut länkkäri, mutta nyt näin monta. Korkea elintaso ja istumatyöt alkavat näkyä väestössä, sanan mukaisesti, isosti.

Jokaiseen reissuun on olennaisesti kuulunut enimmäisen päivän parturireissu isovanhempien toiveesta. Tällä kertaa parturi maksoi 10 HK $, siis isovanhemmat maksoivat pojille,)))

Sukulaisia tavataan teahousessa eli höyryävien ruokalautasten äärellä. Poikien mielestä olemme suunnilleen aina syömässä. Lähes oikeassa ovat. Kuten mainittua, kodit ovat todella pieniä, joten "kokoontumisajot" järjestetään aina muualla. Ruokailijoiden kombinaatiot hieman vaihtelevat, mutta ruokalautasten määrä pöydän keskellä tuntuu olevan vakio; monta.

Poikien kohokohta reissuilla ovat punaiset rahakuoret. Niitä jaellaan erityisesti uutena vuonna, mutta muutenkin aina, kun halutaan toivottaa vaikkapa menestysta tai turvallista matkaa saajalle tai muuten vain onnitella. Lahjat eivät siis ole käytössä vaan ”kova käteinen”. Mummi oli kerännyt sukulaisilta saadut kuoret poikia odottamaan. Se ilo ja riemu, kun heidän kiinalainen veriosuutensa läikkyi onnesta kuoria availlessa! Rahaa kertyi aivan tolkuton määrä. Pojat ostivat matkan aikana itselleen vaikka mitä mukavaa ja omilla rahoilla! Minäkin sain osani rahavirroista. Niillä rahoilla ostin uimapuvun, en hienoa, mutta tarpeeksi ison,)))

Uusia sukulaisia oli pullahtanut maailmaan aika monta sitten viime näkemän. Mieheni veljet olivat pyöräyttäneet yhteensä kolme beibeä, ja serkutkin olivat lisääntyneet kolmen lapsen verran. Oli ihana puristella pulleita jalkoja, mutta nukkua yönsä kokonaan.

Sha Tinin ostoskeskuksen kyljessä oleva Snoopy-puisto piti taas kerran tarkastaa. Isoveli oli tosin kasvanut jo aika isoksi, sillä vain minari jaksoi siellä riehua.

Herkullisin kamumme Sam puolestaan osallistui kotiin palaavan matkalaukkumme täyttöön täysin ostoskassein. Työkseen lentelevä mies toi meille Suomesta kalaa, näkkäriä, aivokarkkeja, ruisleipää, lasten särkylääkettä...

KIITOS Sam!

Perheemme rakastaa taidetta ja osaamme ilolla nauttia sen monimuotoisuudesta! Taiteilija parka.

Koska maailma ei ole enää suuren suuri niin heitimme murkinaa rintaan myös Elsun kaverin perheen kanssa.

Korkeanpaikankammoiselle (kuten minä) Hongkong on, no well, kammoa ruokkiva paikka. Talot kiipeävät korkeuksiin, ja vuoret ympärillä kurottelevat ylöspäin parhaansa mukaan. Oloani en varsinaisesti tunne kotoisaksi täällä vaikka mukava onkin piipahtaa välillä ja testailla kammonsa tila. Hotellihuoneemme oli vain yhdeksännessä kerroksessa, mutta helpolla en silti päässyt, koko huonetta kiersi nauhana "upean" maiseman antava ikkunarivistö. Keskityin lähinnä (taas kerran) ihmettelemään kokolattiamaton villejä kuviota.

Ja sitten taas syötiin. Possu jäi lautaselle päineen osaltani (taas). Ihanaa on, että omat ruokarajoitteeni otetaan nykyään sen suurempaa numeroa tekemättä huomioon eli lihattomia vaihtoehtoja pyörii pöydän keskiosassa yllin kyllin. Lurps!

Punaiset kuoret vauhdissa tässä. Taas.

Piipahdimme vakimestassa eli Ocean Parkissa. Tavoitteenani oli vihdoinkin nähdä panda muutenkin kuin monitorin välityksellä nukkumassa. Ensimmäisellä yrityksellä näimme jalan. Oli karvainen.

Uusi yritys myöhemmin antoi täyspotin! Super suloinen jättipanda herkutteli keppejään täysin rinnoin. Nimesimme sen pandamatoksi, sillä tyyppi tykkäsi nautiskella ateriaansa selällään maaten. En aina oikein tiedä miten suhtautua näihin eläimiin häkeissään. Ocean Parkissa ei montaa karvaista tosin ole pandan lisäksi, mutta mereneläviä sitäkin enemmän. Ne eivät ainakaan raikasta ilmaa tahi taivasta koskaan näe,( Olin iloinen nähdessäni pandan, mutta päällimmäisenä tunteena pintaan jäi kuitenkin suru. Se näytti niin yksinäiseltä (kaveri oli kuollut viime vuonna).

Ocean Parkissa on kaksi tasoa. Ylätasolta alatasolle näppärintä hiipiä alas on kauhumunissa killuen. Tämä oli taas minulle yhtä juhlaa (NOT!). Mutta pelolle ei anneta liikaa valtaa, ja siksi näihin kapineisiin kiipeänkin. Kele! Kuvat otin sojottamalla kameraa (puhelinta) sivulle samalla tuijottaen munan keskitolppaa. Sokea kana jne eli tuli niitä kuvia muutama kuitenkin,)

Leikkikavereita eli syömisen ohessa ollaan hieman remuttukin (mutta mentiin toki syömään kohta ja pian).

Pakollinen visiitti tehtiin Hongkongin isoimpaan LEGO-kauppaan. Siellä oli ihanasti rakennettu LEGO-palikoista pala suurkaupunkia. Legopalikat ovat superkalliita Phnom Penhissä, joten tätä oli odotettu poikien taholta hartaasti!

Jostain kumman syystä emme olleet aikaisemmin rekisteröineet Hong Kong Heritage Museumia. Korjasimme tilanteen heti tekemällä vierailun sinne. Museo on sen verran iso, että nähtävää jäi kyllä vielä aimo annos seuraavaankin kertaan. Vaihtuvana näyttelynä oli Bruce Leen elo ja teot. Se oli ehkä hieman liian "inspiroiva" pienille miehille.

Mummin kanssa käytiin myös temppelissä toivomassa menestystä ja onnea kaikille.

Yksi asia, mitä isosti kaipaan Hongkongissa on aikakausien kerrostumat. Kaupungilla on pitkä historia, jonka aikana vaikutustaan ovat jaelleet myös englantilaiset. Tänä päivänä arkkitehtuuria katsellessa tuntuu kuin kaupunki olisi maksimissaan viisikymmentä vuotta vanha. Vanhaa Kiinaa ei näy, ja lähes sadan vuoden vuokra-aikakin tuntuu kadonneen. Vain muutama rakennus uhmaa aikaa unohdettuina. Sha Tinin alueella joen varressa oli yhä lempitaloni pystyssä. En tiedä, miten se on siihen unohdettu. Tontin arvo lienee huima tänä päivänä. Museosta löysin ihanan kirjan, missä toinen toistaan kauniimmat rakennukset seisovat vankkoina Hong Kongin saaren rannalla (nykyään rantaviivan täyttävät postikorteista kuuluisat pilvenpiirtäjät) välissään muutamia vielä vanhempia puisia taloja. Toivon, että Phnom Penh ei tee samaa virhettä, sillä ainakin toistaiseksi täältä löytää kaupungin historian pitkälti rakennuskantaa katsoessa.

Ja sitten valmistaudutaan taas syömään,)

Lopuksi vielä hieman hotellijoogaa. OOOOOM!

 Uskon, että sammakolla oli antoisa reissu, tyytyväiseltä tuntui,)

Kotiin oli hauska palata! Hongkongin sateet ja kylmyys vaihtuivat tuttuun hikeen. 
Phnom Penh oli harvinaisen hiljainen, sillä viikonloppuna täällä vietettiin kmeriläistä uutta vuotta. Suuri osa kaupungin väestä matkasi maaseudulle. Sunnuntaina suuntasimme etsimään juhlahumua, ja löytyihän sitä. Wat Phnomin temppelialue oli täynnä väkeä! Musiikki raikasti, väki kisaili erinäisissä kisoissa (mm. vesiruukun kantoa pään päällä) ja söi (täälläkin ihmiset syövät mielellään yhdessä ja usein,). Uuden vuoden kunniaksi otimme ryhmäomiksen, mikä näyttää aika lailla meiltä.

Ja vielä olisi lomaa jäljellä,)

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA (nro 3 tänä vuonna,)!

plusplusplus

Kirjoitin Kidd.O-lehteen vuonna 2013 hieman enemmän Hongkongista. Liitän nuo jorinat tähän mukaan, jos vaikka joku olisi lisävinkkien tarpeessa. Hyvää matkaa!

Tuoksuva Satama

Hong Kong

Seikkailu kaikille aisteille!

Hongkong on huikaiseva sekoitus itää ja länttä, visuaalinen kokemus tätä päivää ja eilistä. Kaupungin kiinankielinen nimi, tuoksuva satama, kuvaa oivallisesti kaupungin erityistä luonnetta: sen tuoksu kutkuttaa makuhermoja niin keittotaidoillaan kuin ärsyttää suurkaupungin savusumuillaan.

Hongkongin värikäs historia Britannian 99-vuotisen hallinnon alaisena,  minkä vuoksi paikallinen kulttuuri ja sananvapaus selvisi kommunismilta, on jättänyt kaupunkiin oman leimansa niin tavassa hoitaa taloutta kuin keittiötäkin.

Vuonna 1999 Hongkong siirtyi takaisin Kiinan hallintaan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteella, jossa sille taattiin perustuslaillisesti suhteellisen korkea autonomia. Aika tulee näyttämään, kuinka vahvasti Hongkong saa jatkaa omaa reittiään vai sulautuuko se enenevässä määrin Manner-Kiinan tavoille.

Olen kokenut Hongkongin hurman niin ”villinä”  kihlattuna, yhden lapsen äitinä, lisäraskautettuna kuin kahden lapsen kanssakin. Jokainen matka on ollut antoisa, ja aina olen kohdannut jotain uutta ihmeteltävää tästä huikaisevasta suurkaupungista.

Lapsiperheen ensimmäinen matkakohdeaatos tuskin helposti kääntyy Hongkongin suuntaan, mutta omien kokemusteni puitteissa voin lämpimästi suositella sitä myös lasten kanssa. Kaupunki on siisti, julkinen liikenne toimii ja ihmiset ovat sopivan ”etäisiä” suomalaiselle mielenlaadulle, mutta kohteliaita sekä yleensä kielitaitoisia. Mutta ennen kaikkea siellä riittää näkemistä ja kokemista ‒ suurien ja pienien seikkailujen siemeniä pussikaupalla!

Saapuessasi kaupunkiin ensimmäiseksi kannattaa ostaa Octopus card ‑sirukortti lentokentältä tai metroasemalta ja ladata siihen parisataa (n. 20 €) Hongkongin dollaria. Korttia ostaessa itse kortista maksetaan pantti, jonka saa takaisin palauttaessa kortin lähtiessään. Octopus card on paras tapa maksaa kaikissa julkisen liikenteen välineissä mukaan lukien lautat. Kortilla voi myös maksaa kioskeissa asioidessa ja kaupungin parkkimittareissa. Julkinen liikenne on sujuva ja erittäin kattava. Taksilla ajaminen on myös edullista, tosin kieliongelmia voi joskus esiintyä kuljettajien kanssa. Hongkongissa on kolmen värisiä takseja; punaiset saavat ajaa kaikkialla Hongkongissa, vaalean siniset löytyvät Lantaun saarelta ja vihreät  taksit hurisevat Uudessa Territoriossa.

Hongkongilaiset ovat sukurakasta väkeä ja rakastavat syödä yhdessä. Ehdoton ykköstapa nauttia aamiaista tai lounasta on etsiä lähimmästä ostoskeskuksesta Teahouse eli ”Cha Lau”. Paikallistat sen helposti ulkopuolella vellovasta väestä, joka odottaa vapautuvaa pöytää. Tärkeää on ilmoittautua ovella, ja kun numerosi ilmestyy tauluun (ja jos ei ole taulua niin parasta odotella tiskin vieressä, jotta voit kysellä joko numerosi lausuttiin), tarjoilija ohjaa sinut pöytään. Tulet kohtaamaan kirjoitusmuurin eli tilauslistat ovat kiinalaisin kirjoitusmerkein varustettuja. Paikalliset laittavat puumerkin listan kohtiin, joita haluavat tilata. Ennakkoluulottomasti kannattaa katsoa, mitä naapuripöydissä syödään ja tilata osoittelemalla. Ohitse pörräävistä ruokavaunuista voi myös tilata syötävää.

Kasvissyöjälle ruokahetki Teahousessa voi olla hieman haastavampaa ilman tulkkia, sillä monet ruokalajeista on tehty lihaliemeen, mutta jos syöt kaikkea ja olet ennakkoluuloton, koet uskomattomia makuelämyksiä. Mukaan kannattaa varata, jos olet liikenteessä ilman sukuasi, lehtiä, kirjoja ja muuta viihdykettä, jotta voit nauttia pitkän ja nautinnollisen lounaan Hongkongin tyyliin. Lapsiperheellinen varustautuu iPad:lla, piirustusvälineillä sekä kirjoilla. Ja kaikista parasta on edullinen ja herkullinen ruoka!

Hongkongiin tutustuessa kannattaa ehdottomasti tehdä päiväretki ottamalla juna (Western Train Line) ja hurauttaa pois keskustan hälinästä. Vain puolen tunnin junamatkan päässä Tsim Sha Tsuin asemalta on kaikesta krumeluurista riisuttu kaupunki Kam Tin, jonka keskeltä löytyy yksi harvoista kirpputoreista, Red Brick. Sieltä löytää niin perinteisiä paikallisia ihmeitä kuin vanhaa länsimaistakin tavaraa. Omaan laukkuun tarttui pala hiottua puuta, eukalyptusta, jonka pitäisi karkottaa ötököitä. Ainakin sen tuoksu on huumaava. Pienen kävelymatkan päässä kirpputorilta löytyy alueelle harvinainen muurilla ympäröity niin kutsuttu vanha kaupunki, jonka vanhimmat osat on rakennettu noin viisisataa vuotta sitten. Muurin sisälle mentäessä kannattaa varautua muutamalla kolikolla, ainakin, jos haluaa kuvauttaa itsensä sympaattisen oloisen vanhuksen kanssa. Vanha kaupunki on varsin pieni ja sen pääkatu on noin metrin ja risat leveä. Sivukujilla pulleampi ei edes mahdu kulkemaan likaamatta vaatteitaan seinien pölyissä ‒ tai ainakin minä olin varsin tuhruinen palatessani kujaseikkailustani. Kaupungin perällä on pienen pieni temppeli, jossa voi rauhoittua kuumuudelta hetken.

Kam Tin:sta löytyi myös yksi mainioimmista ruokailukokemuksistamme: Gracen kotikeittiö! Hänen keittotaitonsa tarjoavat huikean ruokaelämyksen. Ja mikä mainiointa, hän antaa vatsantäytteen lisäksi loistavan oppitunnin kiinalaisesta ruuanlaitosta. Grace on koko ikänsä intohimoisesti opetellut omassa keittiössään eri ruokalajien valmistamista, ja kaksi vuotta sitten hän avasi kotikeittiönsä ovet muillekin kuin suvulleen. Nykyään talon alakerrasta löytyy pieni ravintola ja yläkerrasta hänen kotinsa keittiö. Ehdottomasti kannattaa varata paikka Gracen omaan keittiöön (yläkertaan), mutta se pitää tehdä vähintään viikkoa ennen haluttua aikaa. Ruokalistan hän toteuttaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Hänen kanssaan pärjää englannin kielellä mukavasti, ja keittotaidot karttuvat herkuttelun ohessa.

Kun on vatsa täynnä, voi jatkaa hurvittelua. Siihen aivan mahtava paikka on Ocean Park Hongkongin saarella. Tälle seikkailulle kannattaa varata vähintään päivä. Ocean Park on yhdistelmä huvi- ja eläinteemapuistoa sekä aquariumia monissa muodoissa.

Puisto on avattu 1977. Huvipuisto jakaantuu kahteen osaan: The Waterfront alhaalla ja The Summit alueen jakavan vuoren huipulla.  Kokonaispinta-alaltaan puisto on huikeat 91,5 hehtaaria! Hyviin kenkiin (ja rattaisiin) kannattaa siis panostaa. Menimme ylös eräänlaisella junalla, joka kulkee vuoren sisällä muutamassa hassussa minuutissa ylös. The Summit on kahdesta puiston alueesta isompi ja täynnä mitä vauhdikkaampia vempaimia. Auringon porottaessa voi välillä toki käydä vilvoittelemassa niin pohjois- kuin etelänavallakin ja jatkaa siitä seuraavaan vuoristorataan. Alueen maailmanpyörä on melkein vuoren korkeimmalla kohdalla, ja kuulemma (olen hieman mammariluontoinen) näkymät olivat huikeat. Kun ilta alkaa syventämään sävyjään, kannattaa paluumatka alakertaan tehdä köysiradan pienissä munaa muistuttavissa vaunuissa. Matka alas kestää tovin, ja näkymät ovat upeat! The Waterfront on ihana paikka viettää iltaa ihmetellen huikaisevaa suihkulähde-esitystä tai nauttien Wanhan Kongkongin tunnelmasta. Ainoa, mitä emme ehtineet nähdä, oli Panda! Karvainen ihanuus oli jo mennyt nukkumaan, kun saavuimme sitä ihmettelemään.

Hongkongin saarelle kannattaa varata oma päivänsä. Tyylikkäissä ostoskeskuksissa voi käydä viilentymässä ja ihmettelemässä vaikkapa luistinrataa Tai Koo ‑metroaseman yläpuolella. Syvemmällä saaren kätköistä löytyy vähemmän tyylikkäitä, mutta sitäkin sympaattisempia alueita. Näillä ”leveyksillä” liikkuessa rattaiden kannattaa olla kevyet ja näppärät, sillä kadut ovat ahtaita ja paikoin jyrkkiä mäkiä on avitettu lukuisilla portailla.

Cat Street on pieni pala mennyttä ja ihanan nuhjuista Hongkongia. Kadunpätkällä kohtaavat sekä kädentaito että antiikki. Chiu Keen liikkeen omistajan taitavissa käsissä syntyvät niin heleät tuulikellot kuin herkät oven salvatkin. Viereisestä liikkeestä (liike numero 1) voi ostaa Maon punaisen kirjan taikka sopivasti nuhjaantuneen julisteen. Puolessa välissä katua liikettään isännöi hurmaava herrasmies, jonka myyntilistalla ovat ihanan värikkäät Buddhan päät, herkulliset punaiset puurasiat ja korut (liike numero FB2/ULR/CW).

Punaista kannattaa Kiinassa aina kantaa hieman mukanaan hyvää onnea tuomassa.

Kun pieni ja sympaattinen Cat Street on koluttu, kannattaa nousta vielä hieman ylemmäs Hollywood roadille. Siellä on hyvin vilkas ja hurmaava pieni temppeli Man Mo. Viimeiset kolikot voi tiputtaa temppelin kunnostukseen rauhasta ja suitsukkeista samalla nauttien tai ostaa onnea tuovan sananparren portin vieressä seisovalta mieheltä. Jos jälkikasvu ei innostu temppelin mystiikasta, vastapäätä löytyy lohdukkeeksi pieni leikkipuisto.

Hongkongin Disneyland sijaitsee Lantaun saarella, ja ovelle pääsee suoraan junalla (MTR). Disneryland Resort Line kuljettaa vieraat viimeiset kolme ja puoli kilometriä Disney-tyyliin tuunatulla junalla. Vaikkakin teemapuisto on taattua Disney-maailmaa, täällä on annettu normaalikäytäntöä enemmän sekoittaa joukkoon kiinalaista kulttuuria niin tavoissa ja perinteissä kuin rakennusten suunnittelussakin. Jopa feng shui on otettu huomioon aluetta suunnitellessa.

Vuonna 2005 avattu teemapuisto on jaettu seitsemään teema-alueeseen, joissa jokaisessa on oma hurmansa. Jos perheenne ei ole jo saanut muualla yliannostusta Disneyn ihmeistä, tätäkään ei kannata jättää väliin. Sateesta huolimatta perheemme jaksoi kaluta koko, melkein 23 hehtaarin, alueen läpi. Ja vihdoinkin sain omat mustat pallonpyöreät korvat, joista olin haaveillut aika pienestä tytöstä saakka!

Hongkongin saari ansaitsee ainakin vielä yhden pyrähdyksen luokseen. The Peak on saaren kuningatar, jota pitää ehdottomasti käydä tervehtimässä. Jos teit edelliset matkasi saarelle metrolla tai bussilla tunnelien läpi, niin se hurmaavin ja rauhallisin tapa saavuttaa saari kannattaa ehdottomasti testata. Vanhat ja romanttiset Star Ferry -laivat kulkevat Kowloonin puolen Tsim Sha Tsuin ja Hong Kong Islandin Centralin välillä. Vuorenhuipun voi saavuttaa parillakin tapaa, joko ottamalla näköalamatkan bussin sylissä tai sitten valitsemalla jännittävän The Peak Tramin. Vuonna 1888 avattu köysijuna tuntuu ihan vatsanpohjassa saakka, sillä niin tiukassa kulmassa se kipuaa ylöspäin.

The Peak on Hongkongin saaren korkein vuori, mutta häviää kuitenkin koko alueen kisan Tai Mo Shanille, joka löytyy Tai Mo Shan -luonnonpuistosta. Victorias Peakin huipulta löytyy peri hongkongilaiseen tapaan parikin ostoskeskusta, jotta raha ei pääse kuumentuman liikaa taskussa. Ylhäältä löytyy myös The Peak Tower isoine näköalaikkunoineen ja kiikareineen. Ruokapaikkoja on useampikin. Ehdottomasti kannattaa tehdä kävelylenkki tai kaksi. Reitit on merkitty hyvin, ja rattaillakin pääsee oivallisesti, sillä polut on päällystetty. Matkan varrella aukeaa uskomattoman hienot näkymät Hongkongin saaren vilinään ja Kowlooniin lahden toiselle puolelle.

The Peakilla sijaitsevat asunnot ovat maailman kalleimpia. Jos hyppää bussin kyytiin, jompaankumpaan suuntaan mennessä voi ikkunoista ihmetellä muureja ja niiden takaa pilkistäviä asumuksia.

”Ei kahta ilman kolmatta” -sanonta pitää paikkansa Hongkongin teemapuistoja laskeskellessa. Uusin tulokas on vuonna 2009 avattu Noah’s Ark, joka sijaitsee Ma Wan saarella. Jotenkin etukäteen luimme puolihuolimattomasti puistosta ja päätimme varata sieltä huoneen yhdeksi yöksi, jotta ei aina tarvitsisi kiirehtiä. Tämä paikka on ollut hillittömin majoituskokemukseni koskaan. Saapuessamme perille bussilla, ensimmäisenä eteemme avautui kuuma hiekkaranta, jossa kihlautuneet parit otattivat kuvia itsestään valkoisissa hääpuvuissaan. Itse Arkki jököttää rannan vieressä jättiläismäisenä betonirakennelmana. Sisältäpäin jättipaatti muistuttaa yleisilmeeltään koulun ja viraston risteymää. Hotellihuone tosin oli moderni ja viihtyisä. Ruoka puolestaan oli järisyttävän kallista paikalliseen hintatasoon verrattaessa. Illan ihmeteltyämme rannalle heijastuvia kuuluisan Tsing Ma Bridgen (maailman yhdeksänneksi pisin riippusilta) valoja siirryimme pikku hiljaa viettämään hiljaista lepoa. Kun pojat olivat nukahtaneet ja hiljaisuus laskeutunut huoneeseemme, siirryin hetkeksi istumaan arkin kannella sijaitsevalle parvekkeellemme. Moista kakofoniaa en ole koskaan aikaisemmin kuullut. Samaan aikaan huusivat niin laivojen pillit kuin autojen varoitustorvet. Bussit ja muut moottorilliset välineet huristelivat vieressä olevalla sillalla kuin myös junat. Ja jotta ”rauha” olisi ollut täydellinen, ilmassa pörisi helikopteri ja lentokoneet menivät päältä kymmenen minuutin välein. Kyllä, otin aikaa.

Aamulla yritimme vielä hieman saada otetta paikasta käymällä läpi näyttelyitä, mutta se oli meille lopulta hieman liian opettavainen, eli vihdoinkin tajusimme myös paikan nimen merkityksen kokonaisuudessaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Kaupunki on täynnä ostoskeskuksia, joissa kaupunkilaiset itse viettävät mieluusti vapaa-aikaansa. Mong Kok Kowloonin puolella on ihmisiä kuhiseva kaupunginosa, joka on kuuluisa lukuisista kaupoistaan ja ravintoloistaan. Ladies’ market lienee tunnetuin markkinapaikka siellä. Se sijaitsee Tung Choi Streetillä ja on avoinna puolesta päivästä keskiyöhön. Rattailla tekee tiukkaa tällä alueella, mutta kärsivällinen luonne pärjää mainiosti ja taatusti löydät enemmän ostettavaa kuin alun perin tarvitsitkaan.

Vielä sokerina pohjalla on rauhoittumiseen koko perheelle sopiva Big Buddha Lantaun saarella. Kunhan matkasta selviää, perillä odottaa viehättävä luostarialue, jonka yläpuolelle kohoaa hillittömän iso Buddhan patsas. Patsas itsessään on 34 metriä korkea, ja sen saavuttaakseen on kavuttava 240 askelmaa, mutta sinne pääsee myös rullilla erillistä pientä tietä pitkin.  Vaikka patsas on valmistunut vasta vuonna 1993, luostari sen juuressa on rakennettu jo 1920. Luostarialue on ihanan mystinen myös perheen pienimpien silmille ja mielikuvitukselle, kuten myös lähistöllä oleva ”Toiveiden tie” (Wisdom Path).

Hongkong on mainio matkakohde. Ja mikä parasta, sinne voi lentää suoraan Helsingistä ympäri vuoden!

Vinkki: Pyydä hotellistasi sinulle kiinaksi kirjoitettu lappu, jossa on hotellin osoite ja nimi sekä sinä päivänä vierailemiesi kohteiden nimet ja osoitteet. Näin löydät aina perille, jos jalat väsyvät ja taksi haluaa auttaa.

Varoitus: Kiinalaiset osaavat joskus olla hämmentävän suorasanaisia, kuten appeni sisar, joka totesi hyvin kuulteni: ” Njaa, hän on paljon lihavampi kuin viime kerralla.” Kohteliaisuus sekin, tosin ”viime kerralla” olin raskaana. Hmm.

1) Maxim’s Teahouse / Shatin / Kowloon

New Town Plaza, Phase 1, Shatin, Hong Kong

MTR asema, Shatin

http://www.tripadvisor.com/Restaurant_Review-g294217-d2461255-Reviews-Maxim_s_Palace-Hong_Kong.html

2) Red Brick flee market / Kam Tin / New Territories

Kam Tin, New Territories

MTR / asema Kam Sheung Road Station

3) Grace homemade food / Kam Tin / New Territories

Kam Tin, New Territories

Tiedustelut ja varaukset gracesmw@yahoo.com.hk

MTR / asema Kam Sheung Road Station

4) Ocean Park / Hong Kong

Wong Chuk Hang ja Nam Long Shan

Citybus 629 joko Admiralty MTR asemalta tai Central MTR asemalta

http://www.oceanpark.com.hk/

5) Cat Street / Hong Kong

Tung Street eli Cat Street, Sheung Wan, Hong Kong

6) Man Mo Temple / Hong Kong

124-126 Hollywood Road, Sheung Wan, Hong Kong

7) Hong Kong Disneyland / Lantau

MTR (juna) Disneyland Resort Line

http://park.hongkongdisneyland.com

8) Victoria Peak aka Mount Austin aka The Peak / Hong Kong

Bussi nro 15 / Central Pier 5

minibussi nro 1 / Central (Two IFC)

The Peak Tram lähtee St. John’s Cathedralilta (Hong Kong Central) kohti huippua

http://www.thepeak.com.hk

 9) Noah’s Ark / Lantau

33 Pak Yan Road, Ma Wan, New Territories, Hong Kong

info@noahsark.com.hk

Paikan tavoittaa niin lautalla, bussilla kuin junallakin.

http://www.noahsark.com.hk

10) Mong Kok / Kowloon

MTR-asemat alueella ovat: Prince Edward Station, Mong Kok Station, Olympic ja Mong Kok East Station

11) Big Buddha aka Tian Tan Buddha / Ngong Ping / Lantau

Paikalliset matkatoimistot tekevät päiväretkiä Big Buddhalle. Sinne pääsee myös itsenäisesti matkustaen käyttäen ensin lauttaa Centralista (laituri 6) Mui Won eli Silvermine Bayn, josta lähtee bussi NLB nro 2 Ngong Pingiin. Toinen vaihtoehto on ottaa MTR Tung Chuniin ja sieltä bussi NLB nro 23 Ngong Pingiin.

Tung Chungista voi matkustaa myös 25 minuutissa yli vuorten köysiradalla (Ngong Ping 360), jos ei kärsi korkeanpaikankammosta.