Viime vuonna
saapuessamme minulta kului aikaa ja energiaa alussa jonkin verran yrittäessäni
selvittää kaupungin lapsiystävällisiä kohteita. Se ei aina ollut niin helppoa,
sillä meille itsestään selvät asiat kuten leikkipuistot olivat, ja ovat yhä, harvassa. Mutta muutoksen tuulet ovat ilmassa silläkin
saralla, sillä Wat Phnomin vieressä oleva leikkipuisto on sittemmin kunnostettu
täysin. Uskon, että rottia yhä löytyy puiston kätköistä, mutta muuten paikka on
tosi siisti.
Kaksi kuukautta
Suomessa tuntuu pitkältä ajalta, mutta siinä ajassa ehdin vain leikata nurmikon noin kahdesti ja karsia hieman kuolleita oksia
pois pensaista. Kahdessa kuukaudessa täällä puutarhurit saivat noin viisisataa metriä pitkän ja 30 metriä
leveän puistotien täyteen täysikasvuisia puita ja pensaita. Jos sen joukkion
saisin päiväksi kotipihalleni mönkimään, olisivat rikkaruohot muisto vain, ja
se kasvihuonekin näkisi uudelleensyntymisen ihmeensä vihdoinkin.
Liikennekulttuuri täällä
on oma lukunsa. Ajokorttiin tarvitset rahaa, ja siis siinä kaikki! Tien päällä
tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kukin ajaa kuten parhaakseen näkee.
Yleisesti ottaen liikenne on kaoottisesta ulkonäöstään huolimatta mielestäni
suhteellisen sujuvaa, omat lainalaisuutensa omaavaa etenemistä. Koska
ajo-opetusta ei ole niin varsinkin isojen (ja siis kaikki autot täällä ovat ISOJA, jos
jotain) autojen omistajat tarvitsevat parkkeeraamiseen avustusta. Tämä tarve on
synnyttänyt ihan oman ammatin. Valitset vapaan kadunpätkän ja otat sen
vartioinnin ja parkkeerausavustuksen vastuullesi. Maksu auton vahdista ja käsien
heilutuksista parkkeerauksen yhteydessä on noin 500-2000 rieliä oman lompakon
paksuuden mukaan (yksi dollari on noin 4100
rieliä).
Viime vuonna
liikennevaloja näin vuoden aikana kahdet koko kaupungissa. Palattuamme niitä on
ilmestynyt hurjasti enemmän (ainakin kuudet lisää olen jo nähnyt). Pikku hiljaa
siis asiat etenevät ja joskus isoin harppauksin.
Kauemmin täällä
asuneet ovat kertoneet, että kymmenen vuotta sitten täällä oli vain muutamia
autoja liikenteessä. Ambulanssejakaan ei ollut vielä viisi vuotta sitten
ainuttakaan. Molempia siis löytyy tänä päivänä.
Viime kesäkuussa
oli kunnallisvaalit ,
mitkä meitä etukäteen jännittivät kovasti, koska poliittinen tilanne täällä ei
ole järin demokraattinen. Ne lopulta menivät suhteellisen rauhallisesti. Ensi
kesänä, heinäkuussa onkin sitten NE ISOT vaalit eli parlamenttisellaiset.
Naivisti olin
ajatellut, että itse vaalitaisto alkanee vasta keväämmällä 2018. MUTTA
poliittinen tilanne onkin ollut koko syksyn todella turbulenssia. Valtaa pitävän
pääministerin puolue aloitti poliittiset puhdistukset jo nyt syyskuussa
pidättämällä johtavan oppositiopuolueen puheenjohtajan, lakkauttamalla 16
(muistaakseni kuusitoista ) vapaata radioasemaa sekä sulkemalla Cambodia Daily
–sanomalehden toimituksen tekaistuilla veropetossyytteillä. Oppositiopuolueen
johtaja ei edes saanut osallistua omaan ensimmäiseen oikeudenkäyntiinsä
valtapuolueen vedotessa turvallisuussyihin. Oppositiopuoleen nykyiset paikat
parlamentissa on myös laitettu kiertoon. Että näin. Tämä ei lupaa ihan parasta
ensi vuoden vaaleille, ja pahoin pelkäänkin, että niistä ei tule läheskään niin
rauhalliset tahi reilut kuin kunnallisvaalit olivat.
Kiinan suunnaton
taloudellinen tuki ei auta tilannetta laisinkaan. Valtaapitävä (pääministeri)
puolue saa suunnattomia summia ja sijoituksia ilman, että vastineeksi kaivataan
ainakaan ihmisoikeuksia tahi aitoa demokratiaa (joista Kiina ei ole todellakaan
kuuluisa itsekään). Länsimaat ovat perinteisesti vaatineet edellä mainittuja asioita
avustusten antamisen ehtoina. Koska rahaa valuu pohjoisesta niin tarve muiden
maiden avulle on romahtanut, ja pääministeripuolue voikin toimia täysin
häikäilemättömästi pelkäämättä rahahanojen sulkeutuvan.
Toivon todella, että
lähimenneisyys on sen verran tuoreessa muistissa, jottei lähellekään vastaavaa
täällä enää tapahdu.
Ulkomaalaisia
suositellaankin välttämään maata vähintään kolme viikkoa ennen ja jälkeen
vaalien (jotka ovat siis heinäkuun loppupuolella 2018).
Poikien koulu loppuu
vasta heinäkuun alussa eli tarkkailemme tilannetta, josko pitääkin lähteä
kotiinpäin aikaisemmin kuin suunniteltuna on.
Muuten arki sujuu omilla
uomillaan, mitä nyt poliittinen kumu porisee taustalla.